blogi
leipäteksti
- +
tiistaina 10.4.2007 klo 17:25
Kysymyksiä

70- ja 80-lukujen taitteen Nairobissa länsimaalaiset ylläpitivät ahkerasti cocktail-kutsujen perinnettä. Drinkit purkivat estoja. Juorut ja anekdootit vahvistivat yhteenkuuluvuuden ja ylemmyyden tunteita. Siirtomaa-aikojen usko kaiken jatkumisesta ennallaan oli kuitenkin jo kadonnut historian hämärään. Epävarmuus tulevaisuudesta hillitsi ilonpitoa.

     Tulokkaat tarjosivat kaupungissa vakituisemmin asuville briteille tervetullutta vaihtelua. Meille he arvelivat voivansa kertoa tarinoita Afrikan omituisuuksista ilman toiston ja kiinnijoutumisen vaaraa.

     Ruanda oli suosittu aihe. Englantilaisten oma selusta varmistettiin korostamalla, että alueen ottivat haltuunsa ensin saksalaiset ja sitten belgialaiset. Paimentolaiset kuuluivat kahteen heimoon. Siirtomaaherrat suosivat tutseja, vaikka heitä oli vain viitisentoista prosenttia väestöstä. Syynä hutujen järjestelmälliseen sortoon oli kuulemma se, että he olivat lyhyempiä kuin tutsit.

     Sikäläisistä kouluoloista kerrottiin naureskellen. Välitunneilla tutsit (the long ones) houkuttelivat kaveruutta teeskennellen joukon hutuja (the short ones) mukaansa nurkan taakse ja tappoivat heidät tutsiopettajien hiljaisella suostumuksella. Pidimme juttuja brittien mustana huumorina ja nauroimme mukana.

 

Ruandan kansanmurha vuonna 94 palautti nuo jutut mieleeni. Jouduin toteamaan, että niissä oli enemmän perää kuin olin luullut. Ymmärsin miksi hutut nousivat kapinaan. Mutta totta kai tuomitsin kristillisen etiikan mukaisesti koston kierteen.

     Yhteen vääryyteen eli vuosikymmeniä jatkuneeseen hutujen sortoon ja murhiin ei saa vastata toisella vääryydellä eli tappamalla kolmessa kuukaudessa kahdeksansataatuhatta tutsia ja sovittelunhaluista hutua.

     Kolonialistien parhaita perinteitä noudattaen belgialaiset pesivät kätensä verestä, olivathan he lopettaneet tutsien suosimisen jo viisikymmentäluvulla ja Ruanda oli itsenäistynyt vuonna 62.

 

Uutinen ruandalaisen pakolaisen pidättämisestä osallisuudesta kansanmurhaan jäi askarruttamaan.

     Vähentääkö miehen toiminta baptistipappina syyllisyyden todennäköisyyttä? Mielestäni ei.

     Voidaanko kiistattomia historiallisia tosiseikkoja pitää lieventävinä asianhaaroina? Länsimaalaisten mielestä ei, mutta omaisensa menettäneiden ruandalaisten mielestä kyllä.

     Voiko syytetty vapautua syyllisyydestään pyytämällä anteeksi? Mielestäni ei.

     Tullaanko oikeudenkäynnissä käsittelemään siirtomaaisäntien syyllisyyttä? Todennäköisesti ei.

     Voivatko entiset siirtomaavallat vapautua syyllisyydestään pyytämällä anteeksi? Mielestäni ei.

     Ovatko maailmansotien voittajavaltiot aina oikeassa? Omasta mielestään kyllä.

     Onko sovitus siis mahdotonta? Mielestäni ei. Tekojen ja tutkimustyön kautta totuuksien lukumäärää voidaan vähentää. Mutta lopullista totuutta ei löydetä milloinkaan, koska sellaista ei ole olemassa. Eikä toivottavasti myöskään lopullisia mielipiteitä.

Arne Nevanlinna
Artikkelivarasto
Sillä lailla
Kansallisesta kansainvälisyyteen
Apropos Intia
Oi noita kahviloita
Ajatuksia arjesta
Vanhan kirkon puisto
Ennakkoluuloja
Pitkästä aikaa
Naurettavaa
Nomen est omen
Jäähyväiset aseelle
Kieleni minut tekevi
Klubilla tavataan
Ymmärrettävää
Ennen kokousta
Vauhtisokeutta
Legenda
Tuttua ja tuntematonta
Temppu ja kuinka se tehdään
Ennustamisen vaarallinen taito
Rahan hinta
Politiikan puolesta
Olen feministi
Uudet vaatteet
21st Century Kartanonkoski
Joulun korvilla
Pelottavaa
Epätieteellisiä muistutuksia
Pampulapolitiikkaa
Helsingissä
Aatosta jaloa ja alhaista mieltä
Olen suomalainen
Laiha sopu
Nukkeja kerrakseen
Hollitupa Kiasma
Maan tapa?
Maksatusta
Viitteitä viitoista
Connecting people
Kirkastuksia
Otan Naton?
Hämmentävää
Ankkalammikkoja
Jo riittää ilveily tää
Transatlanttisia suhteita
Ripeästi ja huolella
Konstit on monet
Miehet kertovat
Isiltä pojille
Eleitä
Tasa-arvoa kehityspolitiikkaan
Palaveri
Rantasauna
Mannerheimin näköinen mies
Hyvää uutta vuotta
Hyvää joulua
Hyvää pikkujoulua
Tasa tasa arvo
Itsenäisyys
Logos
Jako kahteen
Hyvä niinkin
Doku doku mentti ...
Jokapojan epäuutisia
Suuri harppaus
Maître d'
Episodi
Niin ei ole jos siltä näyttää
Satu karhusta ja mesikämmenestä
Sipoo
Porttikonkeja ja takapihoja
Suomalainen keskustelu
Myyvätkö huonot uutiset paremmin kuin hyvät?
Eliittejä on monenlaisia
Ei mitään, herra presidentti
Tervetuloa Suomeen?
Byro byro kraatti ...
Pilssivesiä
Sairaalasta subjektiivisesti
Rumat talot
Fundamentalistit
Esplanadit
Liisa, Matti ja Mikael
Jestas
Myönnytyksiä
Maisema
Kiinalainen juttu
Mielikuvia
Meidän kesken
Stadspark är ingen ekonomiskog
Johdon mukaista
Tuntuuko tutulta
Varmuuden vuoksi
Pitkä jälki
Duuni
Herkullinen artikkeli
Kieliopillisia havaintoja
Kun on tunteet
Mellakat
Erottaja
Erottaja
Erikoisia tapauksia
Kepu ei petä milloinkaan
Sillä lailla
Tapaus Latifi
Kysymyksiä
Diana
Räystäät
Puhelinluettelot
Lyhyet
Ping Pong
Minä ja Sauli
Literature Blogs - Blog Top Sites