Huononäköinen oikeistoveteraani sanoisi, että pahvi-Paasikivi on solvaus Ukko Pekkaa kohtaan. Varttunut kokoomuspoliitikko toteaisi, että kas kun ei Ståhlberg. Nuorekas kokoomuspoliitikko huomauttaisi, että on pakko äänestää Saulia kun Jyrki ole ehdokas. Mutta siitä, ettei moinen temppuilu sovi Suomeen, kaikki olisivat yhtä mieltä.

     Presidenttiehdokas Tarja Halosen hypoteettinen vaalitilaisuus. Lavan vasemmalla laidalla istuu Fagerholmin näköinen mies. Miten katsojat reagoisivat?

     Huononäköinen vasemmistoveteraani sanoisi, että pahvi-Fagerholm on solvaus Tanneria kohtaan. Varttunut demaripoliitikko toteaisi, että kas kun ei Miina Sillanpää. Nuorekas demaripoliitikko huomauttaisi, että on pakko äänestää Tarjaa kun Eki ei ole ehdokas. Mutta siitä, ettei moinen temppuilu sovi Suomeen, kaikki olisivat yhtä mieltä.

     Intialainen vaalitilaisuus. Lavan oikealla laidassa istuu Gandhin näköinen mies. Neuvostoliittolainen vaalitilaisuus. Lavan vasemmalla laidalla istuu Leninin näköinen mies.

     Moinen temppuilu on mahdollista vain yhden dynastian hallitsemissa valedemokraattisissa kehitysmaissa, hymähtää suomalainen katselija.

     Maavoimien esikunnan avajaisjuhla Mikkelissä. Viimeisenä kohti lavaa astelee Mannerheimin näköinen mies. Moisesta temppuilusta kaikki suomalaiset paitsi minä vaikenevat.

     Onko Suomi siis yhden dynastian hallitsema valedemokraattinen kehitysmaa? Ei toki. Puolustusvoimat korostaa rooliaan demokraattisena kansanarmeijana ja maan turvallisuuden ylivertaisena takeena. Mutta yhtä tärkeää on yhteiskunnallisen vaikutusvallan lisääminen.

     Asevelvollisuus merkitsee ikäluokkien määrätietoista totuttamista hierarkkisiin komentosuhteisiin, kyselemättömään tottelevaisuuteen ja yksiarvoisuuteen. Björn Wahlroosin kaltaiset yritysjohtajat siirtävät epädemokraattisia käytäntöjä siviilielämään suosimalla upseerikoulutuksen saaneita hakijoita.

     Maanpuolustuskursseille ei haeta vaan pyydetään. Valitut ovat siinä määrin imarreltuja, että ani harvat kieltäytyvät kunniasta. Tarkoitus on varautuminen kriisitilanteisiin, mutta siinä sivussa osallistujat joutuvat myös asenteellisen indoktrinaation kohteeksi.

     Upseerit esiintyvät mielellään mediassa ulkomaisten kriisien asiantuntijoina. Sotien takana vaikuttavat historialliset ja kulttuuriset tekijät jäävät vaille huomiota.

     Ruotsissa armeijan tärkeimmäksi tehtäväksi on määritelty osallistuminen kansainvälisiin rauhanoperaatioihin. Yleinen asevelvollisuus saatetaan lopettaa jo lähiaikoina. Tiedän, että historiallisista syistä moiset hankkeet eivät Suomessa mene läpi.

     Tämä ei estä minua toivomasta, että armeija käyttäisi ainakin osan mittavasta propagandistisesta kapasiteetistaan vastaavien uudistusten puolesta.