blogi
leipäteksti
- +
tiistaina 27.11.2007 klo 22:20
Logos
Suuri ammattivertailu on jälleen julkaistu. Arvostetuin on lääkäri. Viimeisellä eli sijalla 210 on Tv-chatin juontaja. Minkälaisen listan laatisin itse, ajattelin laiskasti ja haukottelin.

     Jos eläkeläinen olisi ammatti, sijoittaisin sen tietysti kärkeen. Entinen ammattini arkkitehti on sijalla 20, nykyinen ammattini kirjailija sijalla 62. Numeroiden keskinäinen vaihto korjaisi virheen. Käsityöläisammattien noususta on helppo olla samaa mieltä. Poliitikon putoaminen pysäköinninvalvojan tasolle on joko täyttä totta tai törkeää liioittelua, riippuen siitä ketä edellisissä vaaleissa äänestin.  

     Loppupäähän, jonnekin verotarkastajan, kiinteistövälittäjän tai luontaisparantajan tienoille, sijoitin sen enempää ajattelematta

     - upseerin, koska tämä vaatii käskyjensä sokeaa noudattamista;

     - papin, koska tämä vaatii puheidensa sokeaa uskomista;

     - sotilaspapin, koska tämä vaatii molempia;

     - entisaikojen runonlausujan.

     Kokemukseni näistä ammateista ovat peräisin yli kuudenkymmenen vuoden takaa. Myönnän, että mielipiteet ovat näin pitkän ajan kuluessa saattaneet jähmettyä ennakkoluuloiksi. Arvelen kuitenkin, että ensin mainitut kolme ammattia ansaitsevat edelleen kehnon sijoituksensa.

     Omia runojaan lausuva V.A. Koskenniemi herätti minussa aikanaan voimakkaita häpeän ja naurettavuuden tunteita, ja vähän säälinkin. Runojen lukeminen ja niiden kuunteleminen eivät edelleenkään kuulu päällimmäisten kulttuuriharrastuksieni joukkoon. Ei vaikka esittäjien ammattitaito onkin kohentunut.

     Mikä yhdistää kaikkia edellä mainittuja ammatinharjoittajia?

     He kuvittelevat puheidensa olevan eetosta: moraalista mielenlaatua ja katsomustapaa, taitoa yhdistää käytännön taidot ja viisaus, hyväntahtoisuutta kuulijaa kohtaan.

     Todellisuudessa heidän puheensa ovat paatosta: vuodatuksen kaltaista yksisuuntaista kommunikointia, joka pyrkii vaikuttamaan kuulijan primitiivisiin tunteisiin, propagandaa.

      Minne maailma joutuisikaan ilman Aristotelesta. Ja Googlea.  

      

 

Arne Nevanlinna
Artikkelivarasto
Sillä lailla
Kansallisesta kansainvälisyyteen
Apropos Intia
Oi noita kahviloita
Ajatuksia arjesta
Vanhan kirkon puisto
Ennakkoluuloja
Pitkästä aikaa
Naurettavaa
Nomen est omen
Jäähyväiset aseelle
Kieleni minut tekevi
Klubilla tavataan
Ymmärrettävää
Ennen kokousta
Vauhtisokeutta
Legenda
Tuttua ja tuntematonta
Temppu ja kuinka se tehdään
Ennustamisen vaarallinen taito
Rahan hinta
Politiikan puolesta
Olen feministi
Uudet vaatteet
21st Century Kartanonkoski
Joulun korvilla
Pelottavaa
Epätieteellisiä muistutuksia
Pampulapolitiikkaa
Helsingissä
Aatosta jaloa ja alhaista mieltä
Olen suomalainen
Laiha sopu
Nukkeja kerrakseen
Hollitupa Kiasma
Maan tapa?
Maksatusta
Viitteitä viitoista
Connecting people
Kirkastuksia
Otan Naton?
Hämmentävää
Ankkalammikkoja
Jo riittää ilveily tää
Transatlanttisia suhteita
Ripeästi ja huolella
Konstit on monet
Miehet kertovat
Isiltä pojille
Eleitä
Tasa-arvoa kehityspolitiikkaan
Palaveri
Rantasauna
Mannerheimin näköinen mies
Hyvää uutta vuotta
Hyvää joulua
Hyvää pikkujoulua
Tasa tasa arvo
Itsenäisyys
Logos
Jako kahteen
Hyvä niinkin
Doku doku mentti ...
Jokapojan epäuutisia
Suuri harppaus
Maître d'
Episodi
Niin ei ole jos siltä näyttää
Satu karhusta ja mesikämmenestä
Sipoo
Porttikonkeja ja takapihoja
Suomalainen keskustelu
Myyvätkö huonot uutiset paremmin kuin hyvät?
Eliittejä on monenlaisia
Ei mitään, herra presidentti
Tervetuloa Suomeen?
Byro byro kraatti ...
Pilssivesiä
Sairaalasta subjektiivisesti
Rumat talot
Fundamentalistit
Esplanadit
Liisa, Matti ja Mikael
Jestas
Myönnytyksiä
Maisema
Kiinalainen juttu
Mielikuvia
Meidän kesken
Stadspark är ingen ekonomiskog
Johdon mukaista
Tuntuuko tutulta
Varmuuden vuoksi
Pitkä jälki
Duuni
Herkullinen artikkeli
Kieliopillisia havaintoja
Kun on tunteet
Mellakat
Erottaja
Erottaja
Erikoisia tapauksia
Kepu ei petä milloinkaan
Sillä lailla
Tapaus Latifi
Kysymyksiä
Diana
Räystäät
Puhelinluettelot
Lyhyet
Ping Pong
Minä ja Sauli
Literature Blogs - Blog Top Sites