Länsimaisessa jatkuvan  kasvun ideologiassa valtaosa kansalaisista on median toimesta manipuloitu ymmärtämään maailma kokoelmaksi epäkohtia. Poliitikoille yleisten (väärin)käsitysten myötäily on elinehto. Niinpä toisistaan enemmän tai vähemmän irrallisten ongelmien ratkaisemiseen kulutetaan suunnattomasti energiaa ja resursseja. Vaikka tavoitteissa onnistuttaisiinkin, synnyttävät toimenpiteet säännönmukaisesti saman verran tai enemmän uusia epäkohtia ja ongelmia.

     Suomi on, ihan oikeasti eikä vain jonkun hongkongilaisen tutkimuslaitoksen mielestä, tällaisen modernistisen (siis ei modernin) ajattelutavan mallioppilas. Kokonaisvaltaisten näkemysten puute näkyi vaalikampanjassa ja vaivaa myös hallitusohjelmaa. Valtiomiehistä on kysyntää, mutta ei tarjontaa.  

Pää- ja ulkoministerien ensimmäiset lausunnot Viron patsasmellakoista olivat ristiriitaisia. Vanhanen korosti  puuttumattomuutta ulkovaltioiden asioihin ja unohti EU:n. Takaa kurkisti Kepulle ominainen nurkkakuntaisuuden pitkä perinne. Kanerva puhui solidaarisuudesta ja muisti EU:n. Takaa kurkisti Ulkoministeriön virkakunnalle ominainen oikeassa olemisen pitkä perinne.

     Te ette arvaa, hyvät kaverit ja kylänmiehet, kuinka vaikeaa on laukoa kommentti lonkalta, kun vaihtoehtoja on enemmän kuin kaksi, toinen on taas sulkenut kännykkänsä eikä komitean asettamiseen ole aikaa.

     Venäläisten isänmaallisia tunteita täytyy ymmärtää. Neuvostoliiton rikokset virolaisia kohtaan on viisainta unohtaa, ettei idänkauppa kärsi. Veljeskansan isänmaallisia tunteita täytyy ymmärtää, mutta ei pidä silti elämöidä.  Pirukaan ei saa saada selvää onko lausunto Nato-jäsenyyttä vastustava vai kannattava. Sanat on asetettava tarkasti niin, että suurten EU-maiden johtajat nyökyttelevät, että Bushille kerrotaan Finland-nimisestä maasta jonka hallitus on oikeistolaisempi kuin edeltäjänsä ja, ennen kaikkea, että Condoliisa huokaisee I like Ike. 

Ranskassa lähiönuoret mellakoivat vuonna 2005. Autoja poltettiin kahdeksantuhannen ja rakennuksia yli sadan kappaleen vuosivauhdilla. Arabitaustaiset maahanmuuttajat leimattiin syyllisiksi. Ohimennen mainittiin, että joukossa saattoi olla myös ammattimaisia rähinöitsijöitä. Mutta tietääkseni vain muutama ranskalaislehti kertoi, että huomattavassa osassa tuhoista kyseessä ei ollutkaan  mielenosoitus vaan vakuutuspetos.

     Tallinnan mielenosoituksissa vastaavat tuhoteot olivat ratkaisevasti harvinaisempia. Onko tästä vedettävissä se johtopäätös, ettei sikäläistä vakuutusjärjestelmää vielä ole ehditty kehittää samalle tasolle kuin Ranskassa tai Suomessa? 

     Luin lehdestä, että Ugandan hallitus on palkannut suomalaisen asiantuntijan perustamaan maahan länsimaisen mallin mukaista vakuutuslaitosta. Varmaan sikäläiset rikolliset ovat yhtä kekseliäitä kuin ranskalaiset kollegansa. Mitä paremmin ekspertti siis onnistuu tehtävässään, sitä synkemmältä maan tulevaisuus näyttää. Tosin vain tässä katsannossa, mutta kuitenkin.