Kysymys: Onko TAS tässä yhteydessä Tampereen Akvaarioseura, Turun Akateemiset Soutajat tai virheellinen lyhennelmä neuvostoliittolaisesta uutistoimistosta? Vastaus: Ei mikään niistä.  

     Kysymys: Onko CAD tässä yhteydessä Kanadan dollarin ISO 4217-koodi, Wexford Countyn lentokentän IATA koodi tai virheellinen lyhennelmä Golfin mailapojasta? Vastaus: Ei mikään niistä.

     Mutta leikki sikseen. Asia on vakava.  

     TAS on tässä yhteydessä Tietokone Avusteinen Suunnittelu. Termiä ei käytetä, koska se on suomea.

     CAD on tässä yhteydessä Computer Aided Design. Termiä käytetään, koska se on englantia.

     Parisen vuotta sitten lupauduin suunnittelemaan omakotitalon sukulaispariskunnalle. Kuulun arkkitehtisukupolveen, joka piirsi luonnokset pehmeällä lyijykynällä ja lopulliset piirustukset tussilla.

     Tärkein asia eli itse suunnittelu sujui minulta vanhalla rutiinilla. Totta kai olin kuullut puhuttavan CADista, mutta en ollut tullut ajatelleeksi kuinka totaalisesti se oli vallannut rakentamisen kentän.

     Eri osapuolten välinen kommunikaatio ei toiminut missään suhteessa entiseen tapaan. Sähköposti oli korvannut inhimilliset kontaktit.

     Työmaakokouksia ei järjestetty harjannostajaisista puhumattakaan. Saniteetti- ja sähkösuunnittelijoita, vastaavaa mestaria ja valvovaa mestaria en tavannut kertaakaan. Työntekijät vaihtuivat yhtenään ja olivat milloin suomalaisia, virolaisia tai venäläisiä. Kopiolaitos vastaanotti piirustuksia vain elektronisessa muodossa.

     Suoriutuakseni tehtävästä jouduin hankkimaan tietokoneohjelman. Valtaosa projektiin käyttämästäni kokonaisajasta kului ankaraan opiskeluun. Kysyin neuvoa nuoremmilta kollegoilta ja tutkiskelin opaskirjoja. Tuloksia saavutin lopulta ennen muuta klassisen yritys-erehdys-menetelmän kautta.

     CAD ei kuitenkaan ole viaton suunnittelutyön helpottaja. Projekteja myydään niin arkkitehtikilpailuissa kuin markkinoinnissa nk. havainnepiirrosten avulla. Kussakin kategoriassa, rakennuksissa, asunnoissa tai asemakaavoissa, ne muistuttavat toisiaan samaan tapaan kuin kaupalliset mainokset yleensäkin. Persoonallisuus ja identiteetti puuttuvat.    

     Ei hätää, sanoo arkkitehti, voihan niitä lisätä lopullisia piirustuksia laadittaessa. Näin ei käytännössä kuitenkaan tapahdu.

     Toteutukset ovat konkreettisia ja kolmiulotteisia, mutta useimmiten yhtä hengettömiä kuin tietokoneella laaditut esikuvansa. Johtuuko tämä kehnoista suunnittelupalkkioista, ainaisesta kiireestä vai uuden suunnittelumenetelmän näennäisestä vaivattomuudesta, siihen en ota kantaa.

     Suomessa CAD otettiin yleiseen käyttöön 90-luvulla. Aktiivisten ammatinharjoittajien keskuudessa siirtymistä käsin piirtämisestä koneella piirtämiseen pidettiin ja pidetään edelleen pelkästään teknisenä parannuksena.

     Mutta jolleivät ne, joiden päätöksistä arkkitehtuurin laatu riippuu, ymmärrä muutoksen syvällisiä seurauksia eivätkä ota niitä huomioon, pieni askel eteenpäin saattaa tulevaisuudessa osoittautua suureksi harppaukseksi taaksepäin.